Suomessa metsät ovat yleensä terveitä, mutta useat puutaudit voivat vaikuttaa metsien terveyteen ja tuottavuuteen. Tässä on joitakin tärkeimpiä puutauteja, joita tulisi tarkkailla:
- Juurikääpä
Lajit, joihin vaikuttaa: Pääasiassa havupuut, kuten kuusi ja mänty.
Syy: Johtuu sienistä, erityisesti Heterobasidion annosum ja Heterobasidion parviporum.
Oireet: Juuren ja rungon alaosan lahoaminen, joka johtaa puun epävakauteen ja kuolemaan.
Vaikutus: Tämä on yksi taloudellisesti merkittävimmistä taudeista Suomen metsätaloudessa, aiheuttaen merkittävää puutavaran menetystä. - Sienisairaus
Lajit, joihin vaikuttaa: Jalavat.
Syy: Johtuu sienestä Ophiostoma novo-ulmi ja leviää kaarnakuoriaisten välityksellä.
Oireet: Lehtien kuihtuminen, kellastuminen ja oksien kuoleminen, mikä lopulta tappaa puun.
Vaikutus: Tämä tauti on johtanut jalavien populaatioiden vähenemiseen Suomessa. - Neulasvaristetaudit
Lajit, joihin vaikuttaa: Pääasiassa mänty ja muut havupuut.
Syy: Johtuu sienistä, kuten Lophodermium seditiosum.
Oireet: Neulasten kellastuminen ja ennenaikainen variseminen, mikä heikentää puun elinvoimaisuutta.
Vaikutus: Vaikka tauti ei yleensä ole tappava, se voi heikentää puita ja tehdä niistä alttiimpia muille stressitekijöille. - Ruosteet
Lajit, joihin vaikuttaa: Vaikuttaa moniin puihin, kuten koivuun, leppään ja mäntyyn.
Syy: Johtuu erilaisista ruostesienistä, kuten Melampsoridium betulinum.
Oireet: Keltaisia tai oransseja pilkkuja lehdillä tai neulasilla, epämuodostunutta kasvua ja ennenaikainen lehtien variseminen.
Vaikutus: Voi vähentää kasvua ja heikentää puita, erityisesti nuorissa metsiköissä. - Taudit
Lajit, joihin vaikuttaa: Koivu, mänty ja muut lehtipuut ja havupuut.
Syy: Johtuu erilaisista sienistä, kuten Nectria- ja Cytospora-lajeista.
Oireet: Rungon kuoren kuopalla olevat kuolleet alueet, vuotava mahla ja oksien kuihtuminen.
Vaikutus: Voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa, erityisesti nuorissa puissa tai stressaantuneissa metsissä.
Näitä tauteja hallitaan erilaisilla metsänhoitokäytännöillä, kuten oikea-aikaisella harvennuksella, hallituilla poltoilla ja tautiresistenttien puulajien käytöllä. Säännöllinen seuranta ja varhainen havaitseminen ovat avainasemassa näiden tautien vaikutusten minimoimisessa metsissämme.
d
